Det hittades 2431 produkter som matchar din sökning efter kylän i 5 butiker:

Raja Vienan Karjalaan, josta on ammennettu aineksia identiteetillemme, oli vuosikymmeniä suljettuna. Millaista elämä tällä tarunhohtoisella seudulla neuvostoaikana oli, siitä kertoo Markku Niemisen teos yhden kylän eläjien kohtaloiden kautta. Kirja noudattaa vienalaisten starinoiden tyyliä, jossa käytetään lyhyitä lauseita ja jossa ei mennä tunteisiin ja ajatuksiin, vaan kerrotaan vain, mitä tapahtuu. Lukijoiden on itse reagoitava tunnetasolla tapahtumiin. Pienen karjalaisen kylän tarinan voi nähdä myös vertauskuvallisesti. Siinä heijastuu koko Neuvostoliiton taival.

EXKLUSIVA MEDLEMPRISER -Werner Herzog (f. 1942) får i november 1974 ett samtal som meddelar att Lotte Eisner är döende. Som för att besvärja döden beger han sig ut på en vandring från München till Paris. Hans beskrivning av färden är en sällsam skildring av landskapet och vandringens villkor. Madeleine Gustafsson har för denna nyutgåva i delar reviderat sin översättning. Kritikern Mikaela Blomqvist har skrivit efterordet.  Format Inbunden Omfång 91 sidor Språk Svenska Förlag Bokförlaget Faethon Utgivningsdatum 2021-01-29 Medverkande Madeleine Gustafsson Medverkande Mikaela Blomqvist ISBN 9789189113183

Venäläiset hyökkääjät ovat tulossa, mutta ukrainalaisen pikkukaupungin asukkailla on suunnitelma. Maaliskuu 2022. Etelä-Ukrainassa Voznesenskissa sijaitsevan sillan kohtalo saattaa kääntää sodan suunnan heti sen alkumetreillä. Mahdollisuudet ovat pienet, mutta kotiaan puolustavien asukkaiden suunnitelma saattaa pelastaa paitsi heidät, myös koko Etelä-Ukrainan. Juristi Valentyn liittyy vapaaehtoisten perheenisien muodostamaan armeijaan ja väijyy juoksuhaudassa rynnäkkökivääri kädessään. Samaan aikaan 21-vuotias Serhi heiluttaa Molotovin cocktailia ja vaanii venäläisiä panssarivaunuja, jotka ovat matkalla kohti siltaa. Kuusikymppinen Svetlana suuttuu, kun venäläiset joukot muuttavat hänen kotinsa veriseksi komentokeskukseksi.Uskomaton tositarina kertoo ratkaisevasta hetkestä Ukrainan sodassa ja tavallisista ihmisistä, jotka uhmasivat suurempaa vihollista kekseliäisyydellä ja rohkeudella.Andrew Harding on palkittu uutisyhtiö BBC:n toimittaja ja kirjailija, joka on raportoinut maailman tapahtumista liki kolmenkymmenen vuoden ajan. Hänen Voznesenskin tapahtumista kertovaa uutisvideotaan on katsottu verkossa yli viisi miljoonaa kertaa.

Koululaukkusi ei paina lainkaan, askeleesi ovat kepeät, kiipeät syliini, kerrot iloiset uutiset. Riemumme on yhteinen. Kylä muistaa -kirja kertoo elämästä kylänraiteilla, muistoja kouluajoista, opettajista, kyläkaupoista, kotitaloustöistä ja onnikkakyydeistä, kuljemme hetken evakkotaipaletta ja kuulemme tarinoita maitolavoilta. Elämänmakuisia hetkiä ajoista, joka ovat menneet, mutta muistojen siivin niihin voi palata. Nämä tapahtumat voisivat olla mistä päin Suomea tahansa. Muisteluissa on mukana myös huumoria. Kirjassa on runsaasti kuvia. Tarinoita on kerätty Tornion lähiympäristöstä vuosien 2021-2023 aikana haastatteluin ja eri tapahtumissa tallentaen. Käsissäsi on ainutlaatuinen kylätarinakirja. Sukella avoimin mielin tarinoihin!

En essä från samlingen Gurun och grottmannen (1996), även publicerad i samlingsvolymen Tänkta världar.Essäerna i Gurun och grottmannen handlar om förhållandet mellan litteratur och samhälle, sett ur några skönlitterära författares synvinkel. Alla har de nått stora framgångar - litterära eller ekonomiska, ofta båda på samma gång - men samtidigt har de velat förbli outsiders och uppbrottsmakare. Så finns hos dem en ambivalens i deras förhållande till publiken.

Martti Harjula on nuori mies, joka on vastikään palannut sodasta kotiseuduilleen. Vastaanotto idyllisessä maalaiskylässä on suorastaan ilostuttava – naapurit haluavat Martin kahville ja herkkä luontokin tuntuu pistävän parastaan. Martti ei kuitenkaan ole palannut sodasta täysin ehjin nahoin, vaan toinen hänen jaloistaan on vammautunut pahasti. Ja onko raajarikolla minkäänlaisia mahdollisuuksia Kirstiin, ihanaan tyttöön, jonka silmät ovat kuin siniset orvokit?Kylä järven rannalla on Urho Karhumäen vauhdikas maaseuturomaani vuodelta 1945.Urho Karhumäki (1891–1947) oli suomalainen kirjailija, joka oli koulutukseltaan kansakoulunopettaja. Karhumäki työskenteli myös Nuoren Voiman Liiton ylijohtajana vuosina 1938–1947. Monet Karhumäen romaanit sivuavat urheilua ja urheilun maailmaa. Hän voitti romaanillaan Avoveteen Berliinin olympialaisten taidekilpailun. Voiton seurauksena romaani käännettiin hollanniksi, ruotsiksi sekä saksaksi.

Venäläiset hyökkääjät ovat tulossa, mutta ukrainalaisen pikkukaupungin asukkailla on suunnitelma. Maaliskuu 2022. Etelä-Ukrainassa Voznesenskissa sijaitsevan sillan kohtalo saattaa kääntää sodan suunnan heti sen alkumetreillä. Mahdollisuudet ovat pienet, mutta kotiaan puolustavien asukkaiden suunnitelma saattaa pelastaa paitsi heidät, myös koko Etelä-Ukrainan. Juristi Valentyn liittyy vapaaehtoisten perheenisien muodostamaan armeijaan ja väijyy juoksuhaudassa rynnäkkökivääri kädessään. Samaan aikaan 21-vuotias Serhi heiluttaa Molotovin cocktailia ja vaanii venäläisiä panssarivaunuja, jotka ovat matkalla kohti siltaa. Kuusikymppinen Svetlana suuttuu, kun venäläiset joukot muuttavat hänen kotinsa veriseksi komentokeskukseksi.Uskomaton tositarina kertoo ratkaisevasta hetkestä Ukrainan sodassa ja tavallisista ihmisistä, jotka uhmasivat suurempaa vihollista kekseliäisyydellä ja rohkeudella.Andrew Harding on palkittu uutisyhtiö BBC:n toimittaja ja kirjailija, joka on raportoinut maailman tapahtumista liki kolmenkymmenen vuoden ajan. Hänen Voznesenskin tapahtumista kertovaa uutisvideotaan on katsottu verkossa yli viisi miljoonaa kertaa.

Nash Bayn kylässä legendaarisen St. Donat´sin linnan naapurissa Walesissa eletään 80-luvun alussa näennäisen uneliasta arkea kylän terveydenhoitajan Francesin hellässä huomassa. Linnan muureista lankeaa kylään varjo niin menneiden kuin nykyisten sukupolvien ylle. Mutta miksi ihmeessä kylän kuoro laulaa Sylvian joululaulua? Kirja kuvaa lämminhenkisellä huumorilla naisten ystävyyttä ja kyläyhteisön vahvuutta, mutta myös jokaisen elämän ainutlaatuista yksinäisyyttä.

Kirja on lähihistoriallinen muisteluromaani Vatajan kylän miehistä ja ruuasta. Muistelu kohdistuu siirtolaisiin, romaneihin ja kylän kanta-asukkaisiin. Ajanjakso on viime vuosisadan alkupuolelta viime päiviin. Elämä oli sosiaalista Vatajan kylässä. Kansakoulu yhdisti erilaiset etniset ryhmät. Kirjassa kuvataan muutaman suvun vaiheita. Yksi suku muutti evakkona Hiitolasta Vatajan kylään ja lähiympäristöön, toinen suku oli romaneja ja muut suvut olivat Vatajan kylän kanta-asukkaita. Heistäkin osa oli lähialueilta tulleita. Isoisän aikaiset perheet olivat isoja, 14 lasta ei ollut poikkeus. Suuri voimain ponnistus oli Vatajankosken Sähkölaitoksen, padon ja sillan rakentaminen. Sähkölaitos on tuottanut sata vuotta virtaa kylään ja myöhemmin laajalle alueelle Pohjois-Satakunnassa. Yhtiön perustajina olivat Honkajoen ja Kankaanpään vahvat miehet. Kirjan loppuosa on omistettu ruualle. Ruokaa on tarvittu, koska vanhana aikana työ oli tehtävä käsin ja hevosen kanssa.

Seitsemisen kylät, Juhtimäki, Sisättö ja Vaho, sijaitsevat Ikaalisten itäisellä laidalla sijaiten osin Ylöjärven (ent. Kuru) puolella. Kylien asutushistoriasta on Seitsemisen kylät -sarjassa julkaistu kaksi teosta, jotka käsittelevät kylien yleistä historiaa, tietoa asutuksen synnystä ja talohistoriaa selvittämällä keitä talossa on asunut ja milloin he ovat taloa hallinneet. Tämä teos täydentää sarjan tuomalla mukaan vielä yhden näkö-kulman kylien historiaan, kansanperinteen. Kansanperinteen näkökulmasta Seitsemisen kylät ovat sekä suhteellisen nuoria, että alueellisesti liian pieniä, jotta niissä olisi syntynyt kovinkaan omintakeista kansanperinnettä, joten näkökulmaa on laajennettu. Tarkastelualueena on entisen Suur-Ikaalisten alue, mutta vaikut-teita on myös naapuripitäjistä. Täsmällistä rajaa ei voi vetää, eikä se ole tarpeenkaan. Kirja painottuu Kyrösjärven vesistön ja Näsijärven vesistön väliselle alueelle. Ydinalueeltaan nämä vastaavat Kyrösjärven itäpuolen rantakylien eräkauden nautinta-alueita. Sinänsä kansanperinne on hyvin kansainvälistä. Useimmat an-sanperinteeseen kuuluvat uskomukset ovat maailmanlaajuisia, mutta niitä on sovellettu paikallisiin oloihin. Monen suomalai-senkin kansansadun juuret saattavat olla Egyptissä, Kreikassa tai jopa Intiassa.

Tappaako murhaaja haudan takaa?Larchfieldin rikkain asukas Angus Russell on murhattu. DNA-analyysin mukaan tekijä on mies, joka kuoli päivää ennen Russellia. Ruumishuoneella murhaajan arkku on tyhjä.Sensaationnälkäiset zombituristit valtaavat kadut, TV-tuottajat himoavat katsojaennätyksiä ja maailmanlopunsaarnaajat taivuttelevat sieluja puolelleen. NYPD:n entisen murhatutkijan Dave Gurneyn on saatava kaupunki raiteilleen.

Mot kylan innehåller tolv noveller. Den sista av novellerna har fått titeln Det gråa livet , och för den ytlige betraktaren kan måhända det liv som Höijer skildrar i dessa noveller te sig grått och skäligen betydelselöst i de större sammanhangen, men med samma rätt eller orätt kunde man i så fall kalla Tjechovs pjäser gråa. Liksom den store ryske mästaren har Höijer en förunderlig förmåga att tränga under den skenbart händelsefattiga ytan och låta oss bevittna de mänskliga komedier eller tragedier, som ständigt utspelas idet tysta. Han har också samma förmåga att skapa andlös uppmärksamhet kring sina figurer utan att sätta in dem i ett konstruerat händelseförlopp.Novellsamlingen har förtjänsten att bjuda på stor omväxling och har en genomgående bakgrund av norrländskt landskap och samhälle. Författaren spelar ut hela sitt register – från det underfundigt humoristiska till det vemodsfulla eller tragiska. En ömsint människokännare har ordet, en betraktare som dock aldrig förs med av sina känslor så att han avviker från sanningen.

Kauhuaineksia sisältävä jännäri pahaenteisestä kylästä Vuonna 1959 ruotsalaiseen Silvertjärnin kaivoskylään saapuu poliisipartio selvittämään outoja tapahtumia. Poliisit löytävät lyhtypylvääseen sidotun, runnellun ruumiin kylän keskustorilta. Kylän kaikki yhdeksänsataa asukasta ovat kadonneet jälkiä jättämättä. Tapahtumat jäävät mysteeriksi, ja kylä autioituu. Vuonna 2019 dokumenttiohjaajaksi opiskeleva Alice aikoo toteuttaa lopputyönään unelmaprojektinsa. Hän haluaa selvittää, mitä Silvertjärnissä vuonna 1959 tapahtui, ja tehdä tapauksesta dokumenttielokuvan. Päästyään perille kylään Alice kuvausryhmineen huomaa, että matkapuhelinverkkoon ei saada yhteyttä. Heidän tavaroitaan alkaa kadota ja siirtyä paikaltaan, ja yksi ryhmän jäsenistä näkee yön hämärässä ihmismäisen hahmon liikkuvan kylän laitamilla. Kuusikymmentä vuotta vanhan arvoituksen ratkaiseminen asettaa vaakalaudalle paitsi Alicen uran myös kaikkien hengen. Camilla Stenin Kadonnut kylä on ruotsalaiskirjailijan väkevä ja kylmiä väreitä nostattava jännitysromaani. Kirja vie lukijan kauas syrjäseudulle avun ulottumattomiin ja pitää otteessaan kuin arvoituksellinen hylätty kylä, joka ei aio päästää irti luokseen eksyneistä vieraista.

Kirja Vatajan kylän mies Ari Honkajoelta on muistelukuvaus 1960 luvun lapsuudesta ja nuoruudesta Vatajan kylässä. Kun ikää tuli laajentuis reviiri ja kulkureittit piteni. Liikuttiin Honkajoen, Isojoen, Siikaisten, Noormarkun ja Kankaanpään ympäristöissä. Tehtiin töitä, käytiin koulua ja huviteltiin. Asinpaikkakunnat laajeni Tampereelle lukioaikana ja Turkuun huonekalukauppiaaksi. Pysähdys tuli kun työkaveri sai sydänkohtauksen. Siitä tilanteesta syntyi opintien ajatus. Aluksi oli takkuavaa, kun oppikoulu tuli käytyä kolmella paikkakunnalla. Läksyjä en muista lukeneeni milloinkaan. Yksin asuminen lisäsi haasteita. Päivät meni loma-aikoina tietyömailla ja Postin autonkuljettajana. Öisin oli lukioaikana vapaata, silloin purettiin junanvaunuja Tampereen Pääpostilla. Myöhemmissä kehitystöissä oli hyödyksi kun oli osallistunut monenlaiseen. Kiina, Amerikka ja Eurooppa tuli tutuksi työn merkeissä. Työn suhteen oppia voi tekemällä, sama koskee tiedon omaksumista. Tämä kirja on Vatajan miehen Arin Tie.

Ison riskin rakkautta.Nuori lääkäri Maarit eroaa kipein tuntein miesystävästään, jota ei voinut saada täysin omakseen. On aika uudelle alulle. Matka vie Helsingistä pienelle Hietamäen paikkakunnalle terveyskeskuslääkäriksi ja totuttelemaan rauhalliseen eloon kiireisen kaupunkielämän jälkeen. Pian Maarit saa kuitenkin huomata ensivaikutelmansa vääräksi, sillä pikkukaupungista ei puutu draamaa ja juoruja, joiden todenperäisyyteen ei voi aina luottaa.Terveyskeskuksessa Maarit tutustuu kollegaansa Harriin, hurmaavaan ja komeaan lääkäriin, joka on kaiken lisäksi vapailla markkinoilla. Maarit viehättyy miehestä nopeasti, vaikka naisen katse hakeutuukin jatkuvasti myös toiseen suuntaan. Sarjahurmurin ja perheenrikkojan maineen saanut ensihoitaja Kaitsu ei jätä Maaritia rauhaan, vaan ilmestyy hänen ajatuksiinsa kerta toisensa jälkeen. Vaan ei taida olla viisasta alkaa suhteeseen ihmisen kanssa, josta puhutaan ties mitä. Mutta ovatko kaikki huhut totta? Onko Kaitsu sisältä samanlainen kuin rehvakas ulkokuori viittaa?Marja Kuuselaa ovat aina kiehtoneet tarinoiden lisäksi vanhat talot, villiintyneet puutarhat ja menneiden vuosikymmenten lumo. Jotain niistä on usein hänen nykyaikaan sijoittuvissa kirjoissaankin, samoin vintagekuvauksen harrastamisessa kameran molemmin puolin. Haaveissa siintää patikointi Hadrianuksen muurin viertä jonain usvaisen harmaana syyspäivänä.

Jag vågar inte ge mig ut på E 18 ... många mil mitt i natten med dålig sikt, storm och glashalka, no way! Så vi blir tvungna att reda ut våra små misshälligheter först i morgon. Men det fixar sig, promise! Love you! Så låter det sista meddelandet Mats spelar in innan polisen finner hans fru Paula död i en snödriva dagen därpå. Mats och Paulas granne Maud bjuder in Mats på en kopp kaffe. Han lättade sitt hjärta för henne, om vad som har hänt. Maud är mer än väl bekant med deras svajiga förhållande, och visar sig föga förvånad över det tragiska slutet på Paulas liv. Men misstankarna är många, då Maud tror sig ha sett Mats bil parkerad utanför huset kvällen innan. Vart hade han egentligen befunnit sig? På ett hotellrum i Örebro, eller bara ett par meter från olycksplatsen? Ulf Durling, född 1940, är en svensk psykiater och författare. Han är verksam inom deckargenren och är en utav föreningen Novellmästarnas grundare.

Juhtimäki sijaitsee Ikaalisten itäisellä laidalla sijaiten osin Ylöjärven (aiemmin Kurun) puolella. Osa Seitsemisen kansallispuistosta si-jaitsee kylän alueella. Juhtimäkeä onkin aina pidetty syrjäisenä kylänä, suoranaisena erämaana. Juhtimäki kuuluu Kyrösjärven vesistöön ja ennen varsinaista asu-tusta siellä olikin Kyrösjärven rantakylien erämaita. Kustaa Vaasa avasi erämaat 1500-luvun puolivälissä. Rantakylien asukkaat eivät kuitenkaan olleet halukkaita asettumaan ansapolkujensa varteen pysyvästi ja niinpä pysyvä asutus tuli Ruoveden suunnalta. Ensim-mäiset asukkaat olivat Rautalammilta Savosta Ruovedelle muutta-neita. Juhtimäkihän on tyypillinen vaarakylä, jollaisia savolaiset mielellään perustivat. Perustamisensa aikana Juhtimäki kuului Ruoveteen, josta se siirrettiin Kyröön vuonna 1584. Juhtimäen siirtyessä Ruoveden pitäjästä Kyrön pitäjään kylään kuului neljä kantataloa ja talojen lukumäärä pysyi samana seuraa-vat 200 vuotta. Vasta lainsäädännön muutokset, jotka sallivat torppien perustamiseen myös talonpoikaistaloihin, avasivat mah-dollisuudet asutuksen laajentumiselle ja mahdollisuutta todella käytettiin runsain mitoin. Syrjäisestä sijainnistaan huolimatta kylällä on rikas ja mielenkiin-toinen historia. Siellä on ollut paperitehdas, jossa on tehty väärää rahaa, sieltä on kerätty runoja, poltettu tervaa ja hiiltä ja viety lai-van mastopuita maailmalle. Yksi kylän erikoisuuksista on sen kuuluminen kahteen kuntaan, sillä osa kylästä kuuluu Ylöjärven kuntaan. Alkuaan kyse oli Ku-rusta ja sen mukaan puhuttiin Kurun Juhtimäestä. Tähän liittyy myös se seikka, että Kurun kirkolle oli Juhtimäestä huomattavasti lyhyempi ja helpompi matka kuin Ikaalisten kirkolle, joten myös Ikaalisten puolella asuvilla oli oikeus käydä Kurun kirkossa.

Hauta-Leenan tytär Eveliinan tarina jatkuu. Eveliinan arki kaukana korvessa tuo mieleen yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteita. Metsätyöt vievät Villen pois Peningiltä pitkiksi ajoiksi. Perhe on Eveliinalle tärkeä, mutta nuori nainen kaipaa elämäänsä myös ikätoveriensa ja sukulaistensa läheisyyttä. Mökin jakaminen toisen perheen kanssa aiheuttaa välillä ristiriitoja. Historiallinen romaani Korvesta kylän pintaan kertoo 1900-luvun alkupuolen ajasta Pihtiputaalla. Kirja on toinen osa Pihtipudas-sarjassa, jossa pitäjäläisten elämää seurataan vuosikymmenten kuluessa.

Rakastettava kyläelämän kuvaus vie 40-luvun KarjalaanUkonsaaren kylässä eletään leppeää elämää vehmaan ja avaran luonnon helmassa. Talvisodassa kylä jää rajan väärälle puolelle, mutta jatkosodan tullen rajaa aletaan siirtämään uudelleen kylän omien miesten voimin. Kymmenen savun kylä on sotakuvauksineenkin lämminhenkinen ja nykylukijalle suloisen nostalginen matka Karjalaan, ja aikaan, jolloin yksinkertaiset ihmiset elivät yksinkertaista mutta palkitsevaa elämää. Aikalaiskriitikot kiittivät teoksen elävää ja lämmintä, karjalaisväritteistä kieltä.Viljo Kojo (1891 - 1966) oli tuottelias suomalainen kirjailija, toimittaja ja monipuolinen kuvataiteilija. Hän syntyi Laatokan rannalla Kaukolassa ja kirjoittikin karjalaisaiheisia romaaneja. Niiden lisäksi Kojo julkaisi boheemiromaaneja ja runoja, ja kuvataiteilijana hän kuului ekspressionistiseen Marraskuun ryhmään. Lisäksi Kojo työskenteli sanomalehtitoimittajana ja pilapiirtäjänä.Kojo sai valtion kirjallisuuspalkinnon kuudesti (1919 - 1957), Pro Finlandia -kunniamerkin (1948) ja Aleksis Kiven palkinnon (1949).EPUB3: Reflowable

I antologin Skräck har vi samlat några av Sveriges absoluta skräckmästare. I tio noveller får du uppleva kalla kårar, krypande skräck och spänning när den är som allra bäst. Skriven av Kerstin Lundberg Hahn och inläst av Emma Broomé.