Det hittades 1820 produkter som matchar din sökning efter mitä i 1 butiker:

Kaikki, mitä olet halunnut tietää psykoterapiasta!Kannattaisiko jokaisen käydä terapiassa jossakin vaiheessa elämäänsä? Mistä tunnistaa hyvän terapiasuhteen? Monipuolinen tietokirja kertoo, milloin terapiaan on syytä lähteä, miten erilaiset terapiat toimivat ja miltä tuntuu keskustella elämästään terapeutin kanssa. Kotimaiset asiantuntijat neuvovat, kuinka terapeutti valitaan ja miten voi vaikuttaa siihen, että saa terapiakäynneistä mahdollisimman paljon hyötyä. Jos ihmettelet terapiailmiötä, aiot terapiaan tai kävit jo terapiassa mutta jäit pohtimaan sen antia, tämä kirja on sinulle! Helposti lähestyttävä kirja kertoo terapiasta niin, että kaikki ymmärtävät.

Huomenna tapahtuu se, minkä tänään aloitamme. Kun maailma muuttuu kiihtyvämmällä tahdilla, kaipaamme yhä voimakkaammin taitoa ennustaa. Miten voimme varautua paremmin, miten ymmärtäisimme sen, mihin olemme menossa? Tulevaisuudesta puhutaan paljon erityisesti yrityksissä, ja megatrendejä tulkitaan kilpaa. Itse asiassa ennustaminen on kuitenkin ennen kaikkea valintojen tekemistä ja muutos usein hitaampi - ja positiivisempi - kuin ajattelemme. Tässä Ellun Kanojen väitekirjassa puhumme tulevaisuudesta.

Rikoskomisario Juha Muhonen pakenee turhauttavia virkavelvollisuuksia vanhan onnettomuustutkinnan pariin, kunnes Porvoon vanhalla asuinalueella tehdään hätkähdyttävä löytö, jonka selvittäminen menee kaiken muun edelle. Rikoskomisario haluaa tietää, mistä on kysymys, ja tapahtumien ryöpsähtäessä eteenpäin tulee menneisyyden penkomiselle ja oman kunnian puolustamiselle kiire. Senioriporvoolaisten parissa vapaaehtoistyötä tekevän Hilkka Alituvan reitit risteävät vahvasti rikostutkinnan kanssa. Onko hänestä tällä kertaa poliisille kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä? Muistaminen on taitolaji, mutta onko ihmisellä oikeus muuttaa menneisyys sellaiseksi, jonka haluaa muistaa? Mitä mieleen jää (2021) on Juha Muhonen -sarjan kahdeksas osa.Jaana Lehtiö (s. 1960) on porvoolainen kirjailija ja aineenopettaja. Hän kirjoittaa Juho Muhosesta kertovaa jännityskirjasarjaa, jonka ensimmäinen osa Uutta auringon alla ilmestyi vuonna 2014. Juha Muhosesta kertova leppoisa rikossarja sijoittuu Porvooseen. Siellä rikoksia ratkoo sympaattinen rikoskomisario Juha Muhonen ryhmineen.

Pelkkä sponsorointi tai pro bono eivät vie enää yritystä sinne, minne tänä päivänä pitäisi. Tarvitaan arvoliittolaisuutta - kumppanuutta, jota tehdään yhteisten arvojen pohjalta. Vahvempi yhteistyö vaatii kuitenkin molemmilta osapuolilta paljon, mutta se voi myös antaa moninkertaisesti.

Näkemys vaihtoehtoisesta, nykyistä toimivammasta talousjärjestelmästä. Helppolukuiseen keskustelumuotoon puetussa tekstissä käsitellään sekä nykyinen että vaihtoehtoinen taloussysteemi sillä ajatuksella, että systeemi on keino ja päämääränä ovat ihmisen tarpeet. Kirjassa painitaan konkreettisten ongelmien ja niiden ratkaisun parissa, käsittelyssä ovat talouden toimivuuden ohella mm. energiansäästö, ympäristöongelmat ja perustulo.Kirjan lopussa harrastelija-ajattelijan pohdinta suuntautuu myös tavanomaisen kokemusmaailmamme tuolle puolen: Mitä ihmiskunnan tulevaisuudesta on pääteltävissä muinaisten profeettojen ennustusten tulkinnan kautta?

Ensimmäinen suomalainen yleisteos tekoälystä.Elämme uuden teknologisen vallankumouksen ensimmäistä vuosikymmentä. Digitaalisuus, nopeat tietoverkot ja tekoäly ovat muuttaneet maailmaa merkittävästi.Tämä kirja vie lukijan uusimman kehityksen ytimeen. Siinä etsitään vastauksia kysymyksiin: mitä tekoälystä ymmärretään ja ajatellaan, millaisia tekoälyn kehitysmahdollisuudet ja uhkatekijät ovat, miten tekoäly helpottaa elämää ja millaisiin rakenneuudistuksiin se johtaa työelämässä? Lukijalle tarjotaan myös aikamatka tekoälykehityksen alkuaskeleihin ja kehityshistoriaan.Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat ja järjestelmät pystyvät toimimaan tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla. Saatavilla olevan tiedon määrä on kasvanut dramaattisesti ja sen etsiminen helpottunut. Tietosanakirjojen, arkistojen ja puhelinluetteloiden selaamisen sijaan tieto oheisaineistoineen löytyy tekoälyyn perustuvien hakukoneiden avulla internetistä.Viimeisen kymmenen vuoden aikana digitalisaation kehitys on kiihtynyt ja erityisesti 2010-luvun jälkipuoliskolla tahti on ollut huima uusien tietoteknisten innovaatioiden ja järeiden globaalien toimijoiden ansiosta. Tietokoneiden laskuteho on kasvanut valtavasti, ja tekoälyllä toimivien ohjelmien opettamiseen tarvittavaa massadataa on nykyisin saatavilla paljon. Erityisesti amerikkalaiset ja kiinalaiset suuret toimijat kehittävät tekoälyyn perustuvia palveluitaan ja myyvät niitä maailmanlaajuisesti.Kiinnostus tekoälyä kohtaan on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Uutiset kertovat päivittäin uhkista ja mahdollisuuksista. Tekoälysovelluksia on myynnissä satoja, ja yritysten arvioiden mukaan niiden liiketoimintapotentiaali on tuhansia miljardeja euroja. Johtavissa teollisuusmaissa tekoäly on nousut strategiseksi tutkimusalaksi ja yliopistojen yhteyteen on perustettu tekoälyyn liittyviä tutkimus- ja koulutusohjelmia.Yhtenä digitalisaation kärkimaana Suomella on erinomaiset mahdollisuudet hyötyä tekoälystä. Yliopistojen ja yritysten välisessä yhteistyössä kehitetään esimerkiksi terveydenhoitoon ja sairauksien diagnosointiin liittyviä sovelluksia kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.Timo Siukonen (s. 1952) on Helsingin Sanomien pitkäaikainen toimittaja ja tietokirjailija. Pekka Neittaanmäki (s. 1951) toimii tietotekniikan professorina Jyväskylän yliopistossa.

Aistillinen kuvaus järjen pimentävästä intohimosta. Mitä lähemmäs hän pääsi huonetta 412, sitä tiheämmäksi hänen hengityksensä muuttui. Hän ajatteli naisen huoneeseen odottamaan häntä, niin kuin oli tehnyt kymmenet kerrat päivän aikana. Se alkaa melkein viattomasti: pieni poikkeama tutulta reitiltä, livahdus juhlista tuntemattoman naisen kotiin. Mutta juttu ei jää siihen, vaan Iiron on nähtävä Lilja, uudelleen ja uudelleen. Lilja tietää, ettei ole järkevää sekaantua naimisissa olevaan mieheen. Eikä hän aio rakastua. Iiron mielestä heillä menee vaimon kanssa hyvin, hän ei halua erota. Liljasta Iiron avioliitto ei voi olla kunnossa: miksi mies muuten tarvitsisi hänet rakastajattarekseen?

Lottie on tympääntynyt. Hän on saanut tarpeekseen vanhempiensa painostuksesta Cambridge-opintoihin, huonojen asioiden tapahtumisesta hyville ihmisille ja ennen kaikkea siitä, mitä täytyy kestää vain siksi, että on tyttö. Niinpä hän päättää tehdä feministisen vallankumouksen. Lottie aloittaa kuukauden mittaisen projektin, jossa tekee näkyväksi jokaisen kohtaamansa seksismin ilmentymän. Nettivideokampanjan suosion kasvaessa Lottie joutuu kuitenkin huomaamaan, miten raskasta voi olla taistella niiden asioiden puolesta, joihin uskoo. Ja jos hän ei saa edes projektin (ärsyttävän kuumaa) kuvaajaa uskomaan feminismiin, kuinka hän muka saisi vakuutettua muun maailman? Mitä tytön täytyy tehdä muuttaakseen sen, mitä tyttöydellä tarkoitetaan?Holly Bournen suorasukaisen ja hilpeän Normaali-sarjan kolmas osa Mitä tytön täytyy tehdä? on puhutteleva kirja vakaumuksen puolesta taistelemisesta, omien voimavarojen löytämisestä sekä uskomisesta itseensä ja kykyynsä muuttaa maailmaa. Tämä on YA:ta kaikkein parhaimmillaan. Irish Times Siitä, mistä olisi voinut vähemmän kyvykkään kirjoittajan käsissä tulla tilitystä, Bourne on tehnyt jotain merkityksellistä, todentuntuista ja helposti lähestyttävää. Bourne kirjoittaa hyvin viisaasti, rehellisesti ja sydämellisesti. Romaani on myös trilogian hauskin [...] Tämä on kirja, jonka haluaa antaa jokaisen tuntemansa teinitytön käsiin. Bookseller

Tunnetussa esseessään Miksi kirjoitan George Orwell tarkastelee kirjoittamisen syitä poliittisesta, historiallisesta, kirjailijan egon ja estetiikan näkökulmasta. Deborah Levy lähtee liikkeelle samasta pisteestä, mutta on nainen, mikä muuttaa kaiken. Hän tutkailee omaa elämäänsä älyllisen ja tunteikkaan linssin läpi, pohtii lapsuudenkotiaan, isänsä poliittista aktivismia, tyttöjen vähättelyä, äitiyden intohimoa, naisellisuuden vaatimuksia, pakottavaa halua kirjoittaa ja ajatella.Levy kirjoittaa ilmavasti mutta painokkaasti. Hienovaraisella otteellaan hän maalaa esiin näkymän kirjoittavan naisen elämään, ja onnistuu samalla kuvaamaan myös laajemmin niitä yhteiskunnallisia olosuhteita, jotka muovaavat meitä.Mitä en halua tietää on Levyn omaelämäkerrallisen, kirjoittamista ja naiseutta käsittelevän trilogian ensimmäinen osa. Hän kutsuu teoksiaan eläviksi elämäkerroiksi, koska ne eivät ole syntyneet lopun jälkiviisaudessa, vaan keskellä elämän myrskyä.

Mitä pitäisi tehdä, kun joku kaatuu? Entä silloin, kun joku on surullinen? Miltäköhän hänestä tuntuu? Näihin ja muihin kysymyksiin tarjotaan hyviä käytöstapoja tukevia esimerkkejä. Kirja tukee lapsen omaa pohdintaa ja herättelee empatiataitoja eloon. Kysymyksiin voi yrittää vastata jo ennen kuin siirtyy seuraavalle sivulle, josta vastaus löytyy.

Teoksessa pohditaan Kristuksen ristintyön käytännöllisiä vaiikutuksia ihmiskunnan ja yksilöihmisen kohdalla.

Aistillinen kuvaus järjen pimentävästä intohimosta. Mitä lähemmäs hän pääsi huonetta 412, sitä tiheämmäksi hänen hengityksensä muuttui. Hän ajatteli naisen huoneeseen odottamaan häntä, niin kuin oli tehnyt kymmenet kerrat päivän aikana. Se alkaa melkein viattomasti: pieni poikkeama tutulta reitiltä, livahdus juhlista tuntemattoman naisen kotiin. Mutta juttu ei jää siihen, vaan Iiron on nähtävä Lilja, uudelleen ja uudelleen. Lilja tietää, ettei ole järkevää sekaantua naimisissa olevaan mieheen. Eikä hän aio rakastua. Iiron mielestä heillä menee vaimon kanssa hyvin, hän ei halua erota. Liljasta Iiron avioliitto ei voi olla kunnossa: miksi mies muuten tarvitsisi hänet rakastajattarekseen?

Astuin pimeydestä kuin äkkiä syttyvä tuli, himoiten elämää,rakastaen maailmaa. Helvi Hämäläinen oli tinkimätön kirjailija ja ristiriitainen ihminen. Antologia tuo uutta särmää poikkeuksellisen monipuolisen prosaistin ja lyyrikon muotokuvaan. Helvi Hämäläisellä (1907–1998) oli voimakas kirjailijankutsumus ja valokuvantarkka muisti. Runoihinsa hän maalasi värikylläisiä maisemia ja romaaneissaan kirjoitti yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, naisen osasta ja sivistyneistön elämänvalheesta. Pääteos Säädyllinen murhenäytelmä aiheutti ilmestyessään vuonna 1941 skandaalin. Sen jatko-osassa ja muissakin romaaneissaan Hämäläinen dokumentoi sodan aikaisen Suomen elämää ja mielialoja terävästi, säälimättä.Antologiaan Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi? Suvi Ahola on valinnut tekstikatkelmia kirjailijan tuotannosta ja valtavasta jäämistöstä, kuten kirjeenvaihdosta ja päiväkirjoista. Aholan kirkkaan analyyttiset miniesseet nostavat uudelleen esiin Finlandia-palkitun kirjailijan, jonka sanomisiin on joskus syytä suhtautua varauksella.Suvi Ahola (s. 1959) on kirjallisuuskriitikko, toimittaja ja kirjailija. Hän on aiemmin julkaissut samaan sarjaan kuuluvat, kiitetyt antologiat Minna Canthista (2019) ja Eeva Joenpellosta (2021).

Teos on johdatus tieteelliseen tutkimuksen tekemiseen argumentaation, väittelyn ja retoriikan kautta. Se esittelee tieteellisen keskustelun perusteita esimerkkien avulla ja antaa välineitä tieteellisen toiminnan ymmärtämiseen ja tekemiseen. Kaikkia tieteellisiä tutkimuksia yhdistää argumentointi mm. tutkimustulosten ja valitun tutkimusaiheen sekä -menetelmän puolesta. Tutkimukset osallistuvat puheenvuoroina tieteelliseen väittelyyn, jossa on tärkeää myös herättää lukijan mielenkiinto ja osoittaa tutkijan luotettavuus. Mitä on tutkimus jatkaa suositun Argumentti ja kritiikki -teoksen jäljillä. Argumentaatio-, väittely- ja retoristen taitojen harjoittamista varten oppikirja sisältää pohdintakysymyksiä sekä aineistotehtäviä ratkaisuineen. Teos soveltuu johdatukseksi aihepiiriin kaikille aloittelevista opiskelijoista työelämän toimijoihin.

Liina Laine pysähtyi Stockmannin tavaratalon hattuosaston viereen odottamaan hissiä. Ylärivissä peilin vieressä oli ruiskukanvärinen leveälierinen olkihattu. Hän kokeili hattua ja näki peilissä hymyilevän naisen, sellaisen, jolle tapahtuu erilaisia asioita kuin tavallisille naisille, varsinkin sellaisille kuin hän, joka suree vuosikaudet onnellisen lapsuuden loppua ja lyhyen avioliiton päättymistä tragediaan Välimerellä. Puutarhakutsuilla Kulosaaren huvilassa Liina tapaa amerikkalaisen geenitutkijan, joka on tullut Helsinkiin konferenssiin. Kohtaaminen selvittää Liinan elämän suuren ongelman, lapsuuden parhaan ystävän katoamisen. Miehellä on myös oma salaisuus.

Kirja on Jorma Ilmari Kilven (16.2.1923 - 9.11.1965) päiväkirjoihin ja kirjeisiin perustuva kertomus 30-luvun puolivälistä vuoteen 1946. Nuoren ihmisen kasvutarina viime sotien vaikeina aikoina. Tarkoitus on, että kirjassa puhuu mahdollisimman paljon Jorma itse, päiväkirjansa ja kirjeidensä kautta. Kun nuo vanhat dokumentit laittaa aikajärjestykseen, niistä syntyy kertomus. Aukkopaikat voi täyttää mielikuvituksessaan. Jorma on kasvanut Töölössä, käynyt Forsbergin valmistavan koulun ja Helsingin Suomalaisen Lyseon eli Ressun. Jorma on ollut aktiivinen partiolainen Töölön Sinisissä pian lippukunnan perustamisen jälkeen. Kouluvuodet päätti talvisota ja Jorma kuului 1940 keväällä ylioppilaaksi julistettujen joukkoon. Talvisotaan Jorma osallistui nuoren ikänsä vuoksi vain linnoitustöiden ja ilmeisesti vs-tehtävien kautta. Hän täytti 17 kevättalvella 1940. Jorma meni vapaaehtoisena asepalvelukseen syyskuun alussa 1941. Hän osallistui Suursaaren valtaukseen ja kävi sen jälkeen aliupseerikurssin ja Merisotakoulun upseerikurssin 14 tulenjohtajalinjan. Ilmeisesti asemasodan tapahtumattomuuteen kyllästyneenä hän hakeutui ilmavoimiin, Lentosotakoulun ohjaajakurssille 6, joka alkoi lokakuussa 1943. Ohjaajakurssi kesti vuoden ja päättyi välirauhansopimuksen estäessä lentotoiminnan. Samalla loppui Jorman lentäjän ura. Jorma oli hyväksytty Teknilliseen Korkeakouluun syksyllä 1943 ja sodan loputtua hän on ilmeisen nopeasti, kotiuttamisensa 11/1944 jälkeen, päässyt kiinni opintoihinsa. Siviilin myötä siirrytään uuteen aikaan sodanjälkeisestä pula-ajasta huolimatta. Jorma harjoittelee Turun tie- ja vesirakennuspiirissä kesällä 1945 ja Tukholmassa kesällä 1946. Päiväkirjan sivuilla keskeisiä asioita ovat toisaalta vapaa-aika, tytöt ja juhliminen ja toisaalta maailmankatsomukselliset pohdinnot. Eräänlaisina ratkaisuina näihin teemoihin Jorma tapaa tulevan puolisonsa Sisko Laukkasen ilmeisesti vuoden 1946 aikana - dokumentti löytyy syksyltä 1946. Jorma myös kertoo liittyneensä keväällä 1945 Sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, sillä täytyyhän joku harrastus olla .

Legenda parhaimmillaan Neljä puhuttelevaa, yllättävää tarinaa, joissa onnen pilkahdukset ovat yhtä voimallisia kuin tuonpuoleisen kauhut. Humoristinen, kypsä, jopa hellä – kuulostaako Kauhun kuninkaalta? Saatat yllättyä. Lyhyen muodon mestari Stephen King ei turhaan ole maailman kuuluisin kirjailija. Herra Harriganin puhelin sisältää klassisen koston haudan takaa, mutta varsinaiset helvetin portit aukaisee pieni, kiiltävä Applen logolla varustettu kapine. Rotassa tavoitellaan kirjallista kuolemattomuutta ja irvaillaan Jonathan Franzenille. Mitä enemmän verta saa Mersumiehestä tutun Holly Gibneyn katsomaan sensaationnälkäistä uutisväkeä uusin silmin. Chuckin elämä pohtii, mikä ihmiselle on loppujen lopuksi tärkeää.Stephen King (s. 1947) on amerikkalaisen nykykirjallisuuden suurimpia tarinankertojia. Hänen ensimmäinen romaaninsa Carrie ilmestyi 1974, minkä jälkeen hän on kirjoittanut yli 60 kirjaa, jotka ovat kaikki olleet maailmanlaajuisia myyntimenestyksiä. Kingin teosten pohjalta on tehty lukuisia televisiosarjoja ja elokuvia. Useita merkittäviä kirjallisuuspalkintoja voittaneelle Stephen Kingille myönnettiin vuonna 2018 American PENin sananvapauspalkinto. Hän asuu Mainessa vaimonsa, kirjailija Tabitha Kingin kanssa. Heidän poikansa Joe Hill ja Owen King ovat myös kirjailijoita.

Ei ole yksinäisempää ihmistä kuin julkinen nainen. Eeva Joenpelto (1921–2004) tulkitsee naisen roolia miesten maailmassa, perhe-elämän ja yksin elämisen autuutta ja murhetta sekä kirjailijan työn olemusta. Katkelmat Joenpellon rakastetuista romaaneista, haastatteluista ja esitelmistä paljastavat tarkkanäköisen ihmistuntijan, jolla oli tärkeä rooli Helsingin kulttuurielämässä mutta jolle Länsi-Uudenmaan Sammatti oli ominta maisemaa. Suvi Aholan esseet valottavat Joenpellon ajatuksia, persoonaa ja julkisuuskuvaa, jota hän tarkasti vaali.Eeva Joenpelto oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä kirjailijoista, Lohja-sarjan luoja sekä aikansa kirjallinen vaikuttaja ja megajulkkis. Hän oli painosten kuningatar, joka sai kaikki mahdolliset palkinnot ja tunnustukset, mutta menestyksen takana piili myös suurta tragediaa.Suvi Ahola (s. 1959) on tunnettu kirjallisuuskriitikko, toimittaja ja kirjailija. Hänen väitöskirjansa 2013 käsitteli suomalaisia lukupiirejä. Lisäksi hän on tutkinut muun muassa naiskirjallisuuden vastaanottoa ja kirjallisuuskritiikkiä sekä julkaissut esseitä, runoja ja keittokirjoja.Minna Canthin juhlavuonna 2019 hän julkaisi suositun antologian Mitä Minna Canth todella sanoi?, joka tuo esiin uusia piirteitä Canthin ikonisesta hahmosta.

Kaikki kiinnostava syntyy ajattelusta - ja erityisesti paremmasta ajattelusta. Tiedostamme, että rohkea ja laadukas ajattelu on myös entistä tärkeämpää. Se on ainoa keino erottautua yhä kiihtyvässä kilpailussa. Mutta miten löytää ajattelulle aikaa, mitä sille on tapahtumassa, mitä toiveita ja uhkakuvia sille on. Tässä väitekirjassa kymmenet hyvin erilaiset ihmiset pohtivat sitä, mitä tapahtuu huomenna ajattelulle. 

Onko historiantutkimus tiedettä? Onko olemassa historiallista totuutta? Toistaako historia itseään, vai kulkeeko se ainutkertaisia uria? Miksi tulkinnan ja totuuden välinen ero näyttää Suomessa viime aikoina hämärtyneen? Mitä on historia ja millaista sen tutkiminen on tunnetun historioitsijan Heikki Ylikankaan kokonaisvaltainen analyysi historian periaatekysymyksistä: historiantutkimuksen luonteesta ja tekemisestä, historian tuottaman tiedon soveltamisesta, tulkintojen vaihtelun syistä sekä tutkimuksellisista koulukunnista. Kirjoittaja käsittelee laajasti historiantutkimuksen nykytilaa ja erikoispiirteitä Suomessa sekä tutkijoihin kohdistuvia uusia haasteita.